Ernst Lampén - Savo ja savolaiset

Tunnelma kirjan jälkeen: Lievä ärsytys kirjailijan pätemisestä. Tekee mieli lähteä laivamatkalle Savon vesille.

And then something completely different.

Siivosin kirjastossa varastoa ja erään kasan päältä pilkisti houkutteleva teos nimeltä Savo ja savolaiset, joka toki herätti tällaisen savokarjalaisen mielenkiinnon. Kirja on julkaistu vuonna 1935 ja siinä Ernst Lampén (kannessa myös nimellä Iso-Keisari) kertoilee kaikenlaisia tarinoita Savosta ja savolaisista pilke silmäkulmassa.

Alun luontokuvausten jälkeen kirja pohjautuu oikeastaan suomalaisten heimojen vastakkainasettelulle. Savolaiset ja hämäläiset kuvataan täysin erilaisiksi luonteiksi ja kirjan perusteella hämäläiset ovat kauniita tuppisuita, savolaiset vähän rumempia sutkauttelijoita. Kirja on siis selkeästi oman aikakautensa tuote. Kirjaan kerätyt savolaisten mielenlaadusta kertovat letkautukset ovat välillä hauskoja. Välillä jutut käyvät tylsiksi, kun Ernst alkaa selitellä yksityiskohtia esimerkiksi Savokarjalaisen osuuskunnan suruttomuuden ajanjaksosta vuosina 1884-1890. Myös pientä pätijää on kirjailijassa havaittavissa.

Parasta antia ovat kuvaukset bussi- ja junamatkoista ja tavallisten savolaisten puhheenparresta. Murre viäntelehtii ja kiäntelehtii. Keskustelu savolaiseen tapaan:

"Mies istuutui minun pöytääni ensin lupaa kysyttyään.
- Suapko luvan kysyä, oottako työ kuopiolainen vaiko muukalainen?
- En kumpiakaan. Muualla asun, mutta Kuopioon oon syntynnä.
- Ihanko ihteesä Kuopion kaupuntiin?
- Ihan ihteesä, Halosen talloon Neelmannin puistin kulumauksessa.
- No elähän huolia, sammaan talloonhan sitä minnäi oon syntynnä!"

Kirja on kukkea ja aika väritetty kuva omasta ajankohdastaan ja savolaisuuden ytimestä. 1930-luvun kuvauksena ja matkakirjana kohtalaisen kiinnostava.