Tunnelma kirjan jälkeen: Olisinpa taas Japanin onseneissa, tulivuorten juurella, junissa, kirsikankukissa, juoma-automaattien lumoissa ♡ Todella vahva matkakaipuu. Muistoja omilta matkoilta ryöpsähtelee mieleen.
Minna Eväsoja on japanilaisen estetiikan dosentti Helsingin yliopistossa ja viettänyt paljon aikaa Japanissa erilaisiin opintoihinsa liittyen. Teos on ilmeisesti hänen ensimmäisensä, ainakin tieteellisten julkaisujen ulkopuolelta.
Melkein geisha on rönsyilevä kuvaus erilaisista Minnan kokemista sattumuksista Japanissa. Teos käsittelee erilaisia ennakkoluuloja, omituisia japanilaisia tapoja sekä oikeasti aivan pähkähulluja tapahtumia kulttuureiden ja ihmisten törmätessä. Jo lukujen nimet kuten Postimerkki, Järjestetty avioliitto ja Tohvelit herättävät mielenkiinnon ja huumoripitoiset tekstit saavat naurahtelemaan mukana, vaikka yliopisto- ja teemaailma tuntuvatkin keskittyvän pelkkiin pikkutarkkoihin muotosääntöihin sisällön kustannuksella.
Kokonaisuus on kuitenkin hieman rikkonainen ja päivä kirjan lukemisen jälkeen teoksesta muistaa vain muutaman yksityiskohdan. Itse Japanissa hetkisen asuneena voin allekirjoittaa monet Minnankin kokemat kummallisuudet, mutta tavallisessa arkielämässä tuskin joutuu esimerkiksi opettelemaan liukuoven avaamista täydellisellä tavalla. Vaikka Japanissa sääntöjä on paljon, kaikkea ei todellakaan tarvitse osata ja opetella tavallisessa arjessa pärjätäkseen tai maassa vieraillakseen.
Mikä on kulttuuria, mikä tapoja ja mikä henkilön persoonallisuutta?
Kirja on hauska lukaistava Japanin ystäville ja mielenkiintoinen kurkistus yliopisto- ja teemaailman vanhanaikaisuuteen ja armottomiin sääntöviidakoihin heille, joiden mielestä Suomessa on vanhanaikaista.
PS. Kukaan ei Japanissa pyytänyt minua esittelemään rintojani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti